keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Kuntosali löytyi uudelleen

Kesän laiskottelun jälkeen olen vihdoin löytänyt uuden innon kuntosalilla käymiseen. Minulle tehtiin uusi saliohjelma ja sen myötä innostukseni heräsi. Olen tähän saakka tehnyt melko pitkään suht samoja liikkeitä, joten vaihtelu todella virkisti! Ohjelmastani tehtiin ehkä astetta haastavampi ja ainakin tuplasti tehokkaampi. Nyt saleilun jälkeen todella on sellainen olo, että jotain on tullut tehtyä. Toki niin on ollut ennenkin, mutta nyt jotenkin enemmän. Liikkeitä tehdään enemmän omaa kroppaa hyödyntäen. Ennen tein suurimman osan liikkeistä laitteissa. Nyt liikkeet ovat monipuolisempia ja treenaavat useampaa lihasryhmää kerrallaan. Teen yksijakoista ohjelmaa, sillä tavoitteena on käydä 2-3 kertaa viikossa treenaamassa. Tällä hetkellä tavoitteena on kaksi kertaa viikossa sekä juoksut päälle. Talven tullessa kuntosalin rooli tulee korostumaan ja tavoitteena olisi käydä ainakin se kolme kertaa viikossa plus vähintään yksi juoksukerta siihen päälle. Sään salliessa olisi hyvä päästä myös ulos pitkälle kävelylenkille. 

Uskon, että uuden saliohjelman avulla pystyn kehittämään lihaskuntoani niin, että se vaikuttaa positiivisesti juoksuun. Ohjelma laadittiinkin sitä silmällä pitäen, että se tukisi juoksua. Juoksua harrastavan ei tulisi missään tapauksessa unohtaa lihaskunnon ylläpitämistä, sillä ainakin omalla kohdallani sillä on todella suuri merkitys. Kun jalat ovat kunnossa, juoksu sujuu paljon paremmin. Aiemmin ongelmanani olikin, että matkan pidetessä kunto olisi kestänyt, mutta jalat petti niin sanotusti alta. Enää sitä ongelmaa ei ole ollut. :) Toki jalat vaivaavat satunnaisesti, mutta eri syistä. Polvessani on varmaan  joku lievä rasitusvamma, kuten nilkassanikin. Nilkka naksahtaa juoksuun lähdettäessä ja on arka hetken aikaa, mutta jonkin ajan kuluttua ei tunnu enää miltään. Polvi ei kipuile tai naksu juostessa, mutta levossa se saattaa suoristaessa naksahtaa ja välillä tulee suuri tarve vetää jalka suoraksi. Kai näitä pitäisi käydä näyttämässä jossain, mutta en koe niitä niin suuriksi vaivoiksi, ettenkö pärjäisi niiden kanssa. Kumpikaan vaiva ei haittaa juoksua eikä normaalia elämääni. Kunhan alan kunnolla hyödyntää uusia kenkiäni, uskon näidenkin vaivojen poistuvan. Sitten tilalle tulee kai jotain muuta. Ei ole vanhaksi tulemista. ;)

Alla vielä lyhyt kuvaus uudesta saliohjelmastani:

1. Smith-kyykky
2. Askelkyykkykävely painojen kanssa
3. Takareiden koukistus (laitteessa)
4. Penkkipunnerrus käsipainoilla (kapea ote)
5. Ylätalja eteen (leveä tai kapea ote, vaihtelen vuoropäivin)
6. Suorat vatsalihakset (vaihdellen eri liikkeitä vuoropäivin, 1-2 liikettä/pvä)
7. Vinot vatsalihakset (vaihdellen eri liikkeitä vuoropäivin, 1-2 liikettä/pvä)
8. Selänojennus

Yksinkertainen ja tehokas ohjelma! :)

maanantai 11. marraskuuta 2013

Älä tule luminen talvi, tule leuto ja kuiva talvi

Taas hurahti melkein kuukausi edellisestä kirjoituksesta. Lenkkeily on sujunut tasaista tahtia ja sain salinkin vihdoin mukaan kuvioihin (siitä lisää ensi kerralla). Tylsät ilmat ovat hieman haitanneet juoksua, sillä niin intohimoinen harrastaja en ole, että lähtisin lenkille pimeässä vesisateessa. Viime viikolla jouduin nöyrtymään ja kävin juoksemassa jo perinteeksi muodostuneen vitosen matolla. Ei se niin tylsää ollut kuin ajattelin, mutta eihän se suurta herkkuakaan ollut. Kaiken lisäksi onnistuin vielä säheltämään hätäpysäytyksen päälle ja sitten kauhealla paniikilla äkkiä vauhti takaisin. Huoh. :D 

Sen verran olen viimeisen kuukauden aikana panostanut harrastukseeni, että hankin erittäin hintavat lenkkarit. Niissä pitäisi olla tukea ja joustoa niin paljon, että polvivaivojen pitäisi olla historiaa. Testasin ne taannoin matolla juostessani ja kyllä ne erilaisilta tuntuivat. Ulos en viitsi niillä vielä mennä, sillä tarvitsen joka tapauksessa talveksi hyvät lenkkarit matolle juoksemiseen, joten juoksen ulkona vielä noilla vanhoilla kunnes talvi saapuu. Ensi keväänä otan uutukaiseni sitten tosikäyttöön! :)


Mitäs muuta... Ai niin, kävin launtaina juoksemassa 6 kilsaa... :D Uusi ennätys taas plakkarissa! Tiesin, että rahkeeni riittävät kutoseen, mutta vielä en ollut sitä päässyt juoksemaan. Lievien alkuvaikeuksien jälkeen pääsin kuin pääsinkin miniflowhon, jonka voimalla liitelin yhden uuden kilometrin. Vauhti oli samaa tasoa kuin tähänkin asti, joten aika ei päätä huimannut, mutta kyllä vaan hymyilytti leveästi sen rutistuksen jälkeen. Tästä johtuen totisesti toivon, että talvesta tulisi lumeton ja lämmin, jotta minun ei tarvitsisi olla pelkän juoksumaton varassa montaa kuukautta. Mikään ei voita luonnossa juoksemisesta aiheutuvaa fiilistä! Varsinkin nyt ilma on täydellisen raikas ja virkistävä juoksemiseen. Toki mielummin juoksisin keväisessä auringonpaisteessa, mutta kaikki on parempaa kuin lumi ja pakkanen!