Cooperin tuloksia ja joulutunnelmaa

Viime postauksen jälkeen olen juossut Cooperin jo pariin kertaan. Kyllä, pääsin kuin pääsinkin keskitasolle. Jee! Ekalla kerralla tuntui, että puhti riitti juuri ja juuri, mutta eilen ajattelin, että olisin voinut mennä jopa hieman kovempaa. Lisäksi vedin perään vielä normaalin salitreenin! Seuraava etappi onkin 1900 m, josta on sitten vielä 300 m matkaa hyvän alarajalle. Huh. Kevääseen on onneksi vielä aikaa. ;) Alla tulokset kahdelta edelliseltä Cooperilta:

KE 11.12. JA SU 22.12.

Matka: 1810 m

Vauhti: 8,6-9,6 km/h

Keskinopeus: 9,1 km/h

Taso: keskitaso

Apua, nyt kun katson tuloksiani "paperilla", tuntuu ihan tyhmältä. Keskinopeushan on vain noin 9 km/h. Pystyn ihan varmasti parempaankin! 12 minuuttia on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika juosta (ihanaa, että voin sanoa näin, sillä ei ole edes kovin kauaa, kun 12 minuuttia oli pisin aika jonka jaksoin juosta putkeen :D ). Tammikuulle voisin ottaa tavoitteeksi tuon 1900 m. Laskin, että keskinopeudella 9,5 km/h se olisi mahdollinen. Aikamoista matematiikkaa tämä juokseminen. ;) On huomattavasti motivoivampaa, kun pystyy konkreettisesti mittaamaan ja laskemaan omia suorituksiaan sekä arvioimaan tavoitteiden saavuttamista. Tästä onkin hyvä hiljentyä joulun viettoon...

...sillä enää YKSI yö jouluun on! :) Olen vihdoinkin virittäytynyt joulutunnelmaan. Kuusi on saanut koristeensa ja lahjat hankittu. Tänä vuonna joulu tuli hieman puskista enkä mitenkään meinannut tajuta, että sieltä se nyt taas vaan tulee. Viikonlopun aikana löysin kuitenkin itsestäni taas sen pienen tytön, joka odottaa aattoa innostuneena ja melkein näkee tonttujen kurkkivan ikkunoista. Eihän joulu enää ole samanlainen näin aikuisena kuin lapsena, mutta silti sen odottaminen ja valmisteleminen on joka vuosi yhtä ihanaa. Ja kuka nyt ei tykkäisi avata aattoiltana paketeita? ;) Joo joo antamisen ilo ja niin pois päin, mutta eikö aikuisena saisi olla itsekäs ja nauttia myös lahjojen saamisesta? Lapsena oli aivan luonnollista, että joulussa oli parasta ne lahjat ja nimenomaan niiden saaminen. Nauttikaamme siis hyvällä omalla tunnolla hyvästä ruuasta, rakkaimmistamme ja lahjojen antamisesta sekä saamisesta. Joulu on hyvin ansaittu hengähdystauko. 

Haluankin toivottaa rentouttavaa Joulua ja onnea Uudelle Vuodelle 2014! :)

kuva: weheartit.com

Cooper

Otsikko tosiaan kuvaa ehkä joillekin jopa inhon puistatuksia aiheuttavaa Cooperin testiä. Olen muistaakseni itsekin joutunut aikoinaan yläasteella kyseisen testin suorittamaan, mutta tuloksesta ei ole hajuakaan. Liikunta ei silloin varsinaisesti ollut se juttu, joten siksi tuloskaan ei ole jäänyt mieleen. Tuskinpa se kovin mairitteleva oli. :D

Ajatus Cooperin testistä lähti ystävältäni, joka on harrastanut juoksua aktiivisemmin ja kauemmin kuin minä. Hän kertoi juoksevansa Cooperia silloin, kun pidempi lenkki ei huvita tai ei ole aikaa. Se on hyvä tapa kehittää juoksuvauhtia, joka on minunkin tarkoituksena. Vauhtinihan ei edelleenkään päätä huimaa, vaikka olenkin juoksennellut aktiivisesti. Viime viikolla kävin pienen tauon jälkeen ulkona (pimeässä!) juoksemassa, koska maa oli aivan sula eikä ollut pakkasta. Ei ehkä ihan perinteinen joulukuun sää, mutta kelpaa minulle. :) Normi vitonen meni normiin aikaan, joten ei mitään uutta ja mullistavaa siitä lenkistä. En tosiaan enää aio päivitellä noita vitosen lenkkejä samaan tapaan kuin aeimmin, sillä aika on pysynyt samana koko ajan. Toki ilmoitan heti, kun ajassa tapahtuu positiivisia muutoksia. 

Takaisin itse aiheeseen eli Cooperiin. Innoistuin ajatuksesta ihan tosissani ja kävin testaamassa kuntoani edellisviikolla. Ennen tarkempaa selostusta alla vielä tietoisku Cooperin testin tasoista 20-29-vuotiaille naisille, johon itse kuulun (lähde: Wikipedia).

Erinomainen        Hyvä                       Keskitaso               Huono                 Hyvin huono

yli 2700 m               2200-2700 m        1800-2199 m           1500-1799 m       alle 1500 m

Ennen testin suorittamista vilkaisin tietysti näitä tasoja. Totesin, että jos päädyn "erittäin huonoon" osastoon, olen todellakin erittäin huono! :D Siihen vaadittava keskinopeus olisi alle 7,5 km/h , jonka jopa minä pystyn ylittämään. Tavoitteena oli siis olla vain huono. ;) Tarkemmin keskinopeuksia laskiessani huomasin kuitenkin, että ei tuo keskitasokaan olisi kovin kaukaa haettua. 1800 metrin saavuttamiseen tarvittaisiin vain 9 km/h keskinopeus ja uskoin pystyväni siihen noinkin lyhyellä matkalla. Lähdin leuka pystyssä tavoittelemaan tuota keskitasoa. En mitenkään ennakolta laskenut millä nopeuksilla minun pitäisi juosta, vaan lähdin pikkuhiljaa nostamaan vauhtia korkeammalle. Jaksoin todella hyvin ja sen vuoksi meinasin repiä pelihousuni, kun viime sekunneilla vauhtini ei riittänytkään, vaan jäin 1790 metriin! Olinkin huono!! Ja mistä se jäi kiinni, KYMMENESTÄ METRISTÄ, jonka olisin juossut vaikka pää kainalossa. Kyllä otti päähän. Ainoa positiivinen asia oli se, että nyt todella tiedän pääseväni keskitason alarajalle, kunhan hieman suunnittelen juoksuani etukäteen. Välihuomautuksena todettakoon, että juoksen matolla, jolloin tiettyjen etappien saavuttaminen on melko helppoa, koska vauhtinsa voi suunnitella etukäteen. Laskinkin jo ensi kertaa varten valmiiksi keskinopeuden, jolla pitäisi mennä 1800 m rikki. Se on myös vauhti, joka on minulle tällä hetkellä realistinen, 9,1 km/h. 

Kun seuraavaksi juoksen Cooperin, olen saavuttanut keskitason ja siitä suunta on vain ylöspäin. Ja tämä on lupaus. ;) Koska en enää päivittele aktiivisesti pidempien lenkkien kestoja, voisin alkaa päivitellä Cooperin tuloksiani tänne. Pysyisi siinäkin motivaatio kohdallaan. :) Virallisena ja realistisena tavoitteenani on päästä "hyvien" kastiin ensi kevääseen mennessä. Siihen voisi ottaa takarajaksi vaikka lumien sulamisen eli hetken, kun salijuoksut on juostu ja pääsee taas ulos kirmaamaan. Samalla ilmoitan, että ensi keväänä juoksen 10 km. Piste. :D

Loppuun vielä viime kertaiset "huipputulokset" Cooperistani. Onpahan motivaatiota ensi kertaan...

SU 1.12.

Matka: 1790 m

Vauhti: 8,5-9,9 km/h

Keskinopeus: ei tietoa

Taso: huono

Kuntosali löytyi uudelleen

Kesän laiskottelun jälkeen olen vihdoin löytänyt uuden innon kuntosalilla käymiseen. Minulle tehtiin uusi saliohjelma ja sen myötä innostukseni heräsi. Olen tähän saakka tehnyt melko pitkään suht samoja liikkeitä, joten vaihtelu todella virkisti! Ohjelmastani tehtiin ehkä astetta haastavampi ja ainakin tuplasti tehokkaampi. Nyt saleilun jälkeen todella on sellainen olo, että jotain on tullut tehtyä. Toki niin on ollut ennenkin, mutta nyt jotenkin enemmän. Liikkeitä tehdään enemmän omaa kroppaa hyödyntäen. Ennen tein suurimman osan liikkeistä laitteissa. Nyt liikkeet ovat monipuolisempia ja treenaavat useampaa lihasryhmää kerrallaan. Teen yksijakoista ohjelmaa, sillä tavoitteena on käydä 2-3 kertaa viikossa treenaamassa. Tällä hetkellä tavoitteena on kaksi kertaa viikossa sekä juoksut päälle. Talven tullessa kuntosalin rooli tulee korostumaan ja tavoitteena olisi käydä ainakin se kolme kertaa viikossa plus vähintään yksi juoksukerta siihen päälle. Sään salliessa olisi hyvä päästä myös ulos pitkälle kävelylenkille. 

Uskon, että uuden saliohjelman avulla pystyn kehittämään lihaskuntoani niin, että se vaikuttaa positiivisesti juoksuun. Ohjelma laadittiinkin sitä silmällä pitäen, että se tukisi juoksua. Juoksua harrastavan ei tulisi missään tapauksessa unohtaa lihaskunnon ylläpitämistä, sillä ainakin omalla kohdallani sillä on todella suuri merkitys. Kun jalat ovat kunnossa, juoksu sujuu paljon paremmin. Aiemmin ongelmanani olikin, että matkan pidetessä kunto olisi kestänyt, mutta jalat petti niin sanotusti alta. Enää sitä ongelmaa ei ole ollut. :) Toki jalat vaivaavat satunnaisesti, mutta eri syistä. Polvessani on varmaan  joku lievä rasitusvamma, kuten nilkassanikin. Nilkka naksahtaa juoksuun lähdettäessä ja on arka hetken aikaa, mutta jonkin ajan kuluttua ei tunnu enää miltään. Polvi ei kipuile tai naksu juostessa, mutta levossa se saattaa suoristaessa naksahtaa ja välillä tulee suuri tarve vetää jalka suoraksi. Kai näitä pitäisi käydä näyttämässä jossain, mutta en koe niitä niin suuriksi vaivoiksi, ettenkö pärjäisi niiden kanssa. Kumpikaan vaiva ei haittaa juoksua eikä normaalia elämääni. Kunhan alan kunnolla hyödyntää uusia kenkiäni, uskon näidenkin vaivojen poistuvan. Sitten tilalle tulee kai jotain muuta. Ei ole vanhaksi tulemista. ;)

Alla vielä lyhyt kuvaus uudesta saliohjelmastani:

1. Smith-kyykky

2. Askelkyykkykävely painojen kanssa

3. Takareiden koukistus (laitteessa)

4. Penkkipunnerrus käsipainoilla (kapea ote)

5. Ylätalja eteen (leveä tai kapea ote, vaihtelen vuoropäivin)

6. Suorat vatsalihakset (vaihdellen eri liikkeitä vuoropäivin, 1-2 liikettä/pvä)

7. Vinot vatsalihakset (vaihdellen eri liikkeitä vuoropäivin, 1-2 liikettä/pvä)

8. Selänojennus

Yksinkertainen ja tehokas ohjelma! :)

Älä tule luminen talvi, tule leuto ja kuiva talvi

Taas hurahti melkein kuukausi edellisestä kirjoituksesta. Lenkkeily on sujunut tasaista tahtia ja sain salinkin vihdoin mukaan kuvioihin (siitä lisää ensi kerralla). Tylsät ilmat ovat hieman haitanneet juoksua, sillä niin intohimoinen harrastaja en ole, että lähtisin lenkille pimeässä vesisateessa. Viime viikolla jouduin nöyrtymään ja kävin juoksemassa jo perinteeksi muodostuneen vitosen matolla. Ei se niin tylsää ollut kuin ajattelin, mutta eihän se suurta herkkuakaan ollut. Kaiken lisäksi onnistuin vielä säheltämään hätäpysäytyksen päälle ja sitten kauhealla paniikilla äkkiä vauhti takaisin. Huoh. :D 

Sen verran olen viimeisen kuukauden aikana panostanut harrastukseeni, että hankin erittäin hintavat lenkkarit. Niissä pitäisi olla tukea ja joustoa niin paljon, että polvivaivojen pitäisi olla historiaa. Testasin ne taannoin matolla juostessani ja kyllä ne erilaisilta tuntuivat. Ulos en viitsi niillä vielä mennä, sillä tarvitsen joka tapauksessa talveksi hyvät lenkkarit matolle juoksemiseen, joten juoksen ulkona vielä noilla vanhoilla kunnes talvi saapuu. Ensi keväänä otan uutukaiseni sitten tosikäyttöön! :)

Mitäs muuta... Ai niin, kävin launtaina juoksemassa 6 kilsaa... :D Uusi ennätys taas plakkarissa! Tiesin, että rahkeeni riittävät kutoseen, mutta vielä en ollut sitä päässyt juoksemaan. Lievien alkuvaikeuksien jälkeen pääsin kuin pääsinkin miniflowhon, jonka voimalla liitelin yhden uuden kilometrin. Vauhti oli samaa tasoa kuin tähänkin asti, joten aika ei päätä huimannut, mutta kyllä vaan hymyilytti leveästi sen rutistuksen jälkeen. Tästä johtuen totisesti toivon, että talvesta tulisi lumeton ja lämmin, jotta minun ei tarvitsisi olla pelkän juoksumaton varassa montaa kuukautta. Mikään ei voita luonnossa juoksemisesta aiheutuvaa fiilistä! Varsinkin nyt ilma on täydellisen raikas ja virkistävä juoksemiseen. Toki mielummin juoksisin keväisessä auringonpaisteessa, mutta kaikki on parempaa kuin lumi ja pakkanen!

Uusi ennätys

kuva: weheartit.com

En olekaan vähään aikaan tännen kirjoitellut, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että olisin

luopunut juoksemisesta. Olen käynyt juoksemassa edelleen ja joka kerta on mennyt 5 km rikki. Aika on pysynyt suurin piirtein samana, joten siksi en ole jaksanut päivitellä tänne lenkkejäni, kun ei niissä mitään muutostakaan ole tapahtunut. Toisin on kuitenkin tänään. 

Lähdin normille lenkilleni metsän siimekseen. Juokseminen tuntui koko ajan tosi hyvältä ja ilma oli ihan loistava. Aurinko paistoi eikä ollut liian kylmä. Päädyin jopa juoksemaan lehtisateessa, kun tuuli heitti koivujen jo kellastuneet lehdet kevyeen lentoon. Hetki oli lumoava. Se olisi pitänyt saada videolle. Luonnosta nauttimista parhaimmillaan. :)

Saavutin niin sanotun mini-flown lenkin lähestyessä loppuaan. Paahdoin mielestäni kuin tuulispää ja loppumetreillä luulin taas, että henki loppuu. No ei loppunut, vaan tein uuden ennätyksen. Kun juoksin 5 km:ä ensimmäisen kerran, aikani oli 38 min 20 sekuntia (ks. tämä postaus) ja tänään aikani oli 37 min 8 s!! :) SportsTracker unohtui laittaa päälle, mutta tuon mukaan laskin, että keskimääräinen vauhti oli 8,3 km/h. Kyllä taas kelpasi hymyillä lenkin päätteeksi. :) 35 minuutin tavoiteaikaani on matkaa enää noin 2 minuuttia. Tosin tiedän, että seuraavalla lenkillä aikani voi taas olla lähempänä sitä 39 minuuttia, mutta tiedänpähän ainakin mihin rahkeeni "hyvällä säällä" riittävät. 

Ensi viikolla alkaa kunnon treenaaminen muutenkin, sillä hommasin vihdoin ja viimein kuntosalille jäsenyyden. Olen aina ollut niitä vastaan kaikista mahdollisista syistä, mutta luovuin periaatteistani ja liityin muiden mukaan maksamaan kerran kuukaudessa maltaita siitä, että saan hikoilla erinäisissä laitteissa. ;) Uskoisin, että motivaatio saleiluun paranee, kun katsoo kerran kuussa tililtä lähtevää summaa! Ja pakkohan sinne salille on mennä, sillä talvella en juokse metriäkään ulkona. Pitkät kävelylenkit kauniissa talvisäässä ovat ihan ok, mutta juokseminen pakkasen ja lumen keskellä on minulle täysi mahdottomuus. 

Mentiinpäs nyt laidasta laitaan juttujen suhteen. Nyt suihkuun ja sitten sohvalle odottelemaan possupaistin kypsymistä! :P

Flow

Vihdoinkin sain selätettyä flunssan ja pääsin eilen taas kahden viikon tauon jälkeen lenkkipolulle. Töissä oli ollut ihan superstressaava päivä (joka jatkui tänään ehkä noin 10 kertaa pahempana!), joten koko kroppani huusi päästä purkamaan sitä kaikkea patoutunutta energiaa. Ulkona oli hieman sateinen keli, mutta en antanut sen haitata. Loppujen lopuksi selvisin vain pienellä tihkulla. 

Lähdin varovasti liikkeelle ja ensimmäiset kaksi kilometriä meni yllättävän kevyesti. Seuraavat noin 1,5-2 kilsaa meni vähemmän kevyesti. Edelleen juoksu oli suhteellisen helppoa, mutta taaskaan en osannut hengittää oikein, joten olin melko hengästynyt. Melko lähellä loppusuoraa edessäni oli reippaasti kävelevä pariskunta ja tajusin, että joudun ohittamaan heidät pienoisessa ylämäessa. Tiedän, kuulostaa varmaan naurettavalta, mutta olin tässä vaiheessa jotenkin ihan sippi. Sitten tapahtui jotain kummallista. Vaihdoin kunnon jumputusbiisin päälle ja päätin, että nyt mennään vauhdilla ohi. Yhtäkkiä jalkani tuntuivat höyhenen kevyiltä ja tuntui, kuin olisin vain liitänyt eteenpäin. Vilunväreet virtasivat läpi kehoni. Saavutin täydellisen flow'n. Juokseminen ei ole koskaan ollut niin helppoa ja kevyttä, vaikka vain hetkeä ennen olin läähättänyt mäkeä ylös viimeisillä voimillani (mukamas). 

Flow jatkui aina seuraavaan ylämäkeen saakka, jossa jalat painoi taas tonnin ja henki ei kulkenut. "Maaliin" oli enää muutama sata metriä matkaa. Kun selvisin viimeisestä ylämäestä, flow palasi. En pysähtynytkään 5,15 km:n kohdalle, vaan jatkoin aina parkkipaikalle saakka, jossa autoni odotti. Koskaan ennen minua ei ole harmittanut yhtä paljon, että tulin autolla, sillä olisin voinut juosta vaikka maailman tappiin saakka. ;) Olisin halunnut jatkaa siinäkin mielessä, että kuinka pitkälle todella olisin jaksanut juosta. Pakko oli kuitenkin pysähtyä. Juostu matka oli kuitenkin kaikkien aikojen ennätykseni!

KE 18.9.

Aika: 43 min 30 s

Matka: n. 5,6 km

Vauhti: 7,7 km/h

Vauhti ei tosiaan päätä huimannut, ei edes flow'n aikana, vaikka niin kuvittelinkin. Tarkoituksena olisi pitää vauhti yli 8 km/h:ssa, joten ehkä huomenna en edes yritä uusia ennätystäni. Pääasia että jaksan sen 5 km ja mielellään vähän kovempaa kuin ekalla kerralla. ;) Kuitenkin eilinen lenkki oli aivan uskomaton ja se vain lisäsi intoani juoksuun. En ole koskaan kokenut yhtä mahtavaa fiilistä kuin eilen. Siihenhän voi jäädä jopa koukkuun! :D

Niisk

Syysflunssa iski minuun viikonloppuna ja viimeiset kaksi päivää on mennyt peiton alla niiskuttaessa. Eipä paljon harmita, kun ulkonakin on vain +24 astetta. :O Toivotaan, että selviän taudista parin päivän levolla ja loppuviikosta olisin taas lenkkikunnossa. Liian aikaisin en uskalla lähteä rehkimään, sillä haluan taudin pois kerralla.

Ennen flunssaa ehdin kuitenkin uusimaan 5 km:n lenkkini, josta olen tietysti todella iloinen. Puolessa välissä eli noin 2,5 km:n kohdalla olin jo mielestäni puolikuollut, mutta jatkoin sinnikkäästi loppuun asti. Aika jäi viime kertaisesta 13 sekuntia, mutta sillä ei tällä kertaa ollut mitään merkitystä. Tällä hetkellä tavoitteena on jaksaa juosta se 5 km oli aika mikä hyvänsä. Vasta sitten, kun juoksu alkaa helpottua, alan kiinnittää enemmän huomiota aikaan. Uskoisin, että saisin talven aikana parannettua sitä merkittävästi. Kunhan vaan flunssat pysyisivät poissa! 

TI 3.9.

Aika: 38 min 40 s

Matka: 5,15 km

Vauhti: 8,3 km/h

Vauhti pysyi suurin piirtein samana kuin viimeksi, tosin hitaita pätkiä taisi olla pari enemmän, koska aika jäin jonkin verran viime kertaisesta. Vauhti on minulle tällä hetkellä riittävä enkä nopeampaa edes pääsisi. Muuten matka jäisi vajaaksi. Mielestäni vauhti on silloin riittävä, kun kävelijät eivät mene ohi. ;) 

Sali on jäänyt taas välistä parina viikkona, mutta jos ja kun olen loppuviikosta täydessä terässä, aion mennä salille. Olen jotenkin niin innostunut juoksemisesta, että saleilu ei kauheasti kiinnosta. Toki tiedän, että se on välttämätöntä lihaskunnon kannalta ja jalkani eivät kestä juoksua, jos en käy salilla samalla. Uskon, että loppuviikosta minussa on virtaa kuin pienessä kylässä, joten varmasti saleilukin maistuu silloin. :)

Voittajafiilis!

Tämä viikonloppu alkoi kertakaikkiaan loistavasti. Töissä oli mukavan rento päivä, sillä teimme muuttoa eikä normaalia työtä voinut näin ollen tehdä ollenkaan. Kotiin päästyäni lähdin melkein heti lenkille sulattelemaan lounaspizzaa. :P 

Kuten eilen kirjoitin, tavoitteena oli vihdoin saavuttaa 4 km:n raja. No, sen todella tein ja vähän ylikin. Juoksin vihdoin ja viimein sen maagisen ja minulle lähes tavoittamattomissa olleen viisi kilometriä. :D Miten tässä nyt näin kävi? Juoksun ensi metreillä ajattelin, että kunpa vain jaksaisin sen 4 km, niin olisin tyytyväinen. Olin kuitenkin epäileväinen, sillä jalat tuntuivat puupökkelöiltä. Ne eivät kuitenkaan krampanneet tai kipuilleet pahemmin, joten juoksu oli jokseenkin siedettävää. Lihasten lämmetessä puupökkelömäisyys onneksi helpottui. Ylittäessäni toiseksi viimeisen tolpan (sijaitsevat puolen kilometrin välein lenkkipolun varrella) ennen 4 km:n rajaa ajattelin, että ENÄÄ puoli kilometriä ja se oli siinä. Jossain vaiheessa viimeinen puoli kilometriä alkoi tuntua oudon pitkältä ja hapuilin katseellani tuota ah niin ihanaa oranssia tolppaa, joka antaisi minulle vihdoin luvan hengähtää. Sitä ei näkynyt missään! Katselin tarkemmin ympärilleni ja tajusin pikku hiljaa, että olin todennäköisesti jo ohittanut tuon 4 km:n rajan ja kohta pääsisin 4,5:n kohdalle. Tuuletin hiljaa mielessäni ja päätin pysähtyä siihen. 4,5 km juostuani ajattelin, että hitto, enää puoli kilometriä, juoksen sen vaikka pää kainalossa. Ja niin tein (no pää ei ollut kainalossa). Saavutin vihdoin tolpan, joka kertoi minun juosseen 5 kilometriä yhteen soittoon. JEE!

Matkan tarkasta pituudesta en ole täysin varma, sillä aloitin matkan mittaamisen ihan lenkin alusta, jossa kävelin ensin muutaman minuutin. Huomenna menen kävelemään tuon samaisen lenkin ja aion silloin mitata tarkkaan juoksemani matkan. Useiden laskelmien ja mittauksien mukaan arvioisin matkan sijoittuvan välille 5,0-5,2 km. Mutta 100 % varmasti 5 km meni todella rikki. Olen nyt niin onnellinen! Tavallaan se 5 km:n rikkominen olisi ollut mahdollista jo aiemmin, sillä tänäänhän tein sen osittain vahingossa. Olen kai päästänyt itseni aiemmin liian helpolla. 

Laitankin nyt tiedot vain tuosta juostusta pätkästä. Tarkennan huomenna virallisen matkan.

PE 30.8.

Aika: 38 min 27 s

Matka: 5,15 km (edit 31.8.)

Vauhti: 8,3 km/h

Seuraavana tavoitteena on juosta 5 km:n lenkkiä ja mahdollisesti parantaa aikaa. Haluaisin jatkossa parantaa vauhtiani niin, että jaksaisin juosta 5 km vähintään 9 km/h. Se on minulle realistinen vauhti. Pystyn kuitenkin jo nyt pitämään vauhdin keskimäärin yli 8 km/h, joten 9 km/h ei ole mahdottomuus. Matolla onkin sitten hyvä treenata tuota vauhtia. Mutta näihin tunnelmiin ja kuviin, hyvää viikonloppua! :)

kuvat: weheartit.com

Vauhti kiihtyy...

vai kiihtyykö? Otsikolla ei nyt oikeastaan ole mitään tekemistä tämän postauksen kanssa. :D 

Viime viikolla juoksut jäi väliin, mutta kävin kuitenkin kävelemässä, SALILLA ja pyöräilemässä. Tiistaina sain raahattua itseni taas juoksemaan ja hyvinhän se sujui. Tähtäimessäni oleva 4 km meni kuin menikin rikki, kunnes tajusin mitanneeni matkan väärin ja todellisuudessa juoksin noin 3,8 km. Tiedän kuitenkin jaksavani juosta sen 4 km, joten huomenna olisi tavoitteena juosta se ihan aikuisten oikeasti. ;)

TI 27.8.

Aika: 54 min

Juoksuvauhti: 8,4 km/h

Juoksun määrä: ?

Kävelyn määrä: ?

Matka: 6,36 km

Juoksun ja kävelyn määrien kohdalla on kysymysmerkit, sillä unohdin sykemittarini kotiin enkä näin ollen tiedä kauanko juoksin ja kävelin. Matka oli kuitenkin pidempi kuin viime kerralla ja vauhti hieman hitaampi, joten uskon juosseeni ainakin kauemmin kuin 25 min. Huomenna koitan muistaa ottaa mittarin mukaan. :) 

Myrskyn jälkeen on poutasää...

Eilen syksy todella teki tuloaan, sillä taivaalta tuli vettä ihan täyslaidallinen. Illaksi ilma kuitenkin selkiintyi ja pääsinkin lenkille. Tällä kertaa ei tarvinnut enää juosta asfaltilla, mutta en siltikään mennyt samaa vanhaa reittiä. Tai no, sama vanha reitti tämäkin oli, mutta en vain ollut käynyt siellä hetkeen. Laitan nyt tähän väliin tulokset ja analysoidaan sitten. :)

KE 14.8.

Aika: 51 min 37 s
Juoksuvauhti: 8,5 km/h
Juoksun määrä: 25 min
Kävelyn määrä: 26 min 37 s
Matka: 6,36 km

Ensimmäiseksi haluan kiinnittää huomion vauhtiin. Juoksin keskimäärin 8,5 km/h!! Nopein vauhti oli tasan 9 km/h ja alinkin vain 8,3 km/h. Tunsin koko ajan juostessani, että menen hieman nopeammin kuin ennen. Silti lenkki kulki ihmeen kevyesti. Tottahan toki olin aivan poikki tuon 25 minuutin jälkeen, mutta olen positiivisesti yllättynyt vauhdistani. Kävelyä tuli tietysti enemmän kuin ennen, sillä matkakin piteni noin kilometrillä. Todennäköisesti tulen jatkossa vetämään tätä lenkkiä, joten jäädään seuraamaan kehitystä.

Eilen lenkin jälkeisessä euforiassa kehittelin seuraavan suunnitelman. "Sanon" sen nyt ääneen, jos sillä olisi jotain vaikutusta toteutukseen. Tavoitteenani on juosta se maaginen 5 km ensi kuun loppuun mennessä. Juoksin eilen noin 3,6 km, joten matkaa olisi noin 1,4 km. Eilisellä lenkkipolulla on helppo mitata etäisyyksiä, sillä polun varrelle on pystytetty puolen kilometrin välein tolppia, jotka kertovat kuljetun matkan. Seuraavaksi tavoitteena on saavuttaa tuo 4 km, jonka pitäisi mennä rikki tämän kuun aikana. Mielestäni tavoite on täysin realistinen, JOS vaan jaksan aktivoitua lenkkeilyssä. Sitten minulla olisi kuukausi aikaa saavuttaa kesän alussa asettamani tavoite. Jos ja kun sen saavutan, ajatuksena olisi juosta sitä 5 km:ä talven yli aikaa parantaen (ensimmäinen aika tullee olemaan surkea :D ) ja kevään koittaessa lähtisin tavoittelemaan seuraavaa etappia, mikä se sitten ikinä onkaan. 

Näin korkealentoisia ajatuksia päässäni pyöri eilen juoksun jälkeen, joten katsotaan, mitä tästäkin taas tulee. Talvi tulee vaan ikävästi pilaamaan kaiken, sillä talvella en juokse ulkona. Se ei vaan sovi minulle. Lumien ja pakkasten tullessa ainoa vaihtoehto on siis matto. Ja mikään ei ole puuduttavampaa kuin juosta matolla. Mutta nyt ei mietitä liikaa tulevaisuuteen, sitä kun on vaikea muutenkin ennustaa, vaan keskityn tuohon 5 km:n saavuttamiseen. Olen joskus siihen pystynyt ja pystyn siihen vieläkin. Juoksen tässä vain itseäni vastaan ja mikä olisikaan parempaa kuin itsensä voittaminen! :)

Yhteenveto lenkeistäni

Ajattelin tehdä pienen yhteenvedon tähän mennessä kertyneistä lenkeistäni. Juoksuvauhti on pysynyt koko ajan melko samana, siinä 8 km/h tuntumassa. Juoksun määrä lenkin aikana on vaihdellut vain hieman alle 10 minuutin verran, joten suurta edistymistä ei ole tapahtunut. Koko lenkin pituus on ollut suurin piirtein 5 km, muutama lyhyempi lenkki laskee hieman tuota keskiarvoa. Lenkkini kestää yleensä noin 40 minuuttia, hieman yli tai alle. Kävelyä lenkkini sisältää keskimäärin 15 minuuttia, joka on hieman yli yksi kolmasosaa 40 minuutin lenkistä. Huomattavaa on ainakin se, että juoksen suurimman osan lenkistäni. Juoksupätkät ovat siis aina kävelyä pidempiä. Tästä on suunta vain ylöspäin! :D

Lyhin aika:	25 min 48 s
Pisin aika:	43 min 48 s
Keskimääräinen aika:	38 min 24 s
Lyhin matka:	3,31 km
Pisin matka:	5,5 km
Keskimääräinen matka:	4,84 km
Hitain vauhti:	8 km/h
Nopein vauhti:	8,5 km/h
Keskimääräinen vauhti:	8,2 km/h
Pienin juoksun määrä:	20 min
Suurin juoksun määrä:	28 min
Keskimääräinen juoksun määrä:	24 min
Pienin kävelyn määrä:	5 min 48 s
Suurin kävelyn määrä:	21 min 48 s
Keskimääräinen kävelyn määrä:	14 min 18 s

Syystunnelmaa

En tiedä mistä johtuu, mutta olen viime päivinä ollut jotenkin syystunnelmissa. Tietysti kesä on jo lopuillaan, mutta ei se sentään kokonaan vielä ohi ole. Toisaalta jo hieman odotan kirpeitä syysilmoja, jolloin ulkona liikkuminen on ihanan virkistävää. Toki pidän kesästä enemmän kuin syksystä ja mikä olisikaan ihanampaa kuin juosta lempeässä kesäillassa. Syksyssäkin on kuitenkin taikansa ja kesän jälkeen on jotenkin ihanaa palata normaaleihin rutiineihin ja rauhoittua hieman. Itselläni kesä on mennyt viilettäessä siellä sun täällä, minkä vuoksi liikkuminen on jäänyt vähemmälle. Oikein kuumina päivinä ei ole huvittanut lähteä salille eikä lenkille. Missään nimessä en haluaisi kesän päättyvän, mutta aika aikaa kutakin. Tuleehan se sieltä taas ensi vuonna. ;)

Olen monen monta kertaa manannut täällä omaa saamattomuuttani ja itsekseni jopa hieman nauranut tälle blogille. Tarkoituksenahan on ollut kertoa edistymisestäni juoksun saralla ja pysyä motivoituneena. Valitettavasti en ole tässä kovin hyvin onnistunut. Olen kuitenkin pystynyt pitämään kuntoni jokseenkin siedettävällä tasolla ja uskon syksyn tullessa saavani jälleen uutta tsemppiä, kun on enemmän aikaa keskittyä liikkumiseen. Blogin tarkoitushan ei ole toimia ohjenuorana, vaan pikemminkin päiväkirjana. Liikkuminen on kuitenkin ollut osa elämääni jo pidemmän aikaa ja tiedän, etten voisi kokonaan lopettaa liikkumista. Välillä saattaa mennä viikko tai parikin, kun ei oikeen huvita, mutta sen jälkeen motivaatiota löytyy taas monin verroin. Olen kuitenkin päässyt siihen pisteeseen, että liikunnasta on tullut osa normaalia arkeani. Ennen liikunta oli minulle jotain erilaista, poikkeus rutiineihin, jolloin se tuli ja meni. Saattoi mennä kuukausia, etten tehnyt mitään. Nyt pelkkä ajatuskin kuukausien tauosta kauhistuttaa. Ehkä minustakin on pikku hiljaa kuoriutumassa urheiluhullu. ;)

kuvat: weheartit.com

Lauantaiaamun ihanuus

Ai että minä rakastan rauhallisia lauantaiaamuja. Ei mikään kiire mihinkään, vaan saa rauhassa heräillä uuteen päivään. Lauantaiaamut voittavat sunnuntait siinä mielessä, että viikonloppua on jäljellä vielä kaksi päivää. ;) Hyvin nukutun yön jälkeen laitoin heti reippaana likkana mustikkapiirakan uuniin ja pian saankin tuoksutella herkullisia tuoksuja, kun otan sen uunista. Nam nam! 

Eilen kävin juoksemassa ja tuntemukset vaihtelivat lenkin aikana laidasta laitaan. Tein taas normaalista poikkeavan lenkin, sillä jälleen kerran normaalin lenkkipolkuni varrelle oli kyhätty koko viikonlopun kestävä festari, joten sinne ei ollut asiaa. Normaalisti juoksen soralla, mutta eilen jouduin juoksemaan asfaltilla. Se ei todellakaan sovi jaloilleni. Heti ensi askelilla tunsin, kuinka lihasparkani huusivat hoosiannaa kivikovan asflatin tärähtäessä jalkoihini. Hammasta purren jatkoin kuitenkin eteenpäin. 15 minuutin kohdalla oli pakko pysähtyä kävelemään ja silloin vasta tunsin, kuinka jalkojani särki. Hetken jo ajattelin, että pääsenkö täältä kotiin ollenkaan. Kävelin 5 minuutin ajan, jonka jälkeen lähdin hyvin varovaiseen juoksuun. Irvistelin hetken ajan, kunnes lihakset alkoivat antaa periksi ja kipu meni pois. Päätin juosta vielä toiset 15 minuuttia, mutta kotiovi tulikin vastaan yllättävän nopeasti, joten viimeinen pätkä jäi 13 minuuttiin. Olisin jaksanut juosta sen pari minuuttia vielä, mutta en viitsinyt lähteä korttelia kiertämään sen takia. Juoksin kirjaimellisesti kotiovelle saakka. 

Kotiin päästyäni olin tietysti aivan rätti-puhki-poikki. Ja ne jalat, AUTS! Penikat särki todella paljon. Särky lakkasi hieman, kun istuin hetken aloillani ja suihkussa suihkuttelin niihin lämmintä vettä. Hieroin niihin vielä kylmägeeliä, joka auttoi todella paljon. Tietysti venyttelin jalkani myös hyvin. Tällä hetkellä niissä on vielä pieni tunne eilisestä, mutta ei mikään paha. Loppujen lopuksi lenkistä tulikin yksi viime aikojen parhaista. :) Alla vielä statistiikka.

PE 2.8.

Aika: 43 min

Juoksuvauhti: 8,2 km/h

Juoksun määrä: 28 min

Kävelyn määrä: 15 min

Matka: 5,50 km

Intervalleja á la Jenni

Tein tänään ensimmäistä kertaa intervalliharjoituksen. Jälleen kerran tein ihan oman pääni mukaan sen kummemmin noudattamatta mitään tiettyä ohjetta. Kävelin ensin noin 10-15 minuuttia ja sitten juoksin niin lujaa kuin kintuista lähti 6 x 1 min. Oikeasti juoksin täysillä ehkä juuri ja juuri 30 sekuntia. :D Olen varmaan viimeksi lapsena juossut täysillä ja tuntui ensin jotenkin tosi tyhmältä juosta hullun lailla tuolla ihmisten ilmoilla. Se oli kuitenkin ihan mahtavaa! Hiki tuli ja sykkeet nousi kyllä todella nopeasti. Tein intervallit seuraavassa tahdissa:

(Alkulämmittely)

Juoksua 1min

Kävelyä 5 min

x 6

Tätä rytmiä toistin siihen saakka, kunnes pääsin kotiin. Matkasta, ajasta tai juoksupyrähdyksieni nopeudesta minulla ei ole tarkkaa havaintoa, sillä teknisten ongelmien vuoksi en voinut käyttää Sport Trackeria. Lenkki oli pituudeltaan reilut 5 km ja aikaa meni ehkä 45 minuuttia. Tarkoituksena olisi tehdä intervalliharjoitus kerran viikossa. Toivottavasti sillä olisi positiivisia vaikutuksia normaaliin juoksuuni. :)

Loppuun vielä hieman lisämotivaatiota. ;)

kuvat: weheartit.com

Dear diary

HUH HELLETTÄ! Nyt olisi hyvä hetki kaivaa vanha postaukseni tomaattinaamoista esiin, sillä lähes kaikki veri kropastani on varmaan tällä hetkellä naamassani. :D Tulin hetki sitten juoksulenkiltä ja ulkona oli edelleen ainakin +25 astetta, joten hieltä ei voinut välttyä. Tarkoituksena oli tehdä normaali viiden kilsan lenkkini, mutta helteen vuoksi minun oli hieman armahdettava itseäni. Sen sijaan, että olisin juossut yhteen soittoon, jaoin juoksuni pieniin pätkiin lämpöhalvauksen välttääkseni. ;) Juoksin aina muutaman minuutin kerrallaan ja kävelin välissä pari minuuttia. Näin tein koko lenkin ajan ja juoksua kertyi ihan mukavasti. 

KE 24.7.

Aika: 40 min

Juoksuvauhti: 8 km/h

Juoksun määrä: 26 min

Kävelyn määrä: 14 min

Matka: 5,25 km

Olin lenkillä myös viime perjantaina. En viitsinyt sattuneesta syystä tehdä normaalia lenkkiäni, vaan lähdin hieman eri reittiä. Juoksu ei kulkenut sitten yhtään ja otti koko ajan päähän. Lisäksi yksi vanha tuttu tuli vastaan, kun laahustin naama punaisena lenkkiäni. Oli pakko kävellä välissä ja se jos mikä otti päähän. Kotona Sports Trackeria katsoessani tajusin kuitenkin miksi juoksu ei kulkenut. Juoksin melkein koko ajan 8,9 km/h, joka on enemmän kuin normi vauhtini. Vaikka erotus on melko pieni, uskon että se vaikutti siihen, että juokseminen tuntui raskaammalta kuin yleensä. Normaalisti lenkkeilen paikassa, jossa ei niin hirveästi tule ihmisiä vastaan, mutta nyt koin varmaan jotain sosiaalista painetta juosta kovempaa, sillä lenkkini kiersi ihan normaalia asuinaluetta parhaaseen ruuhka-aikaan. :D

PE 19.7.

Aika: n. 35 min

Juoksuvauhti: 8,5 km/h

Juoksun määrä: n. 20 min

Kävelyn määrä: n. 15 min

Matka: 4,55 km

(Ajat ovat hieman suurpiirteisiä, sillä en enää muista tarkkaa juoksun määrää. Jotain tuonne päin kuitenkin.)

Kävin viime viikolla ensimmäistä kertaa kokeilemassa viimeksi mainitsemaani Fitin treeniä ja tehokasta oli kyllä. Kuudesta liikkeestä pystyin tekemään vain kolme. Hah. En kuitenkaan lannistunut, vaan teen niitä liikkeitä, joita pystyn ja ehkä tulevaisuudessa yritän vielä niitä muita. Se jää nähtäväksi. Aikaa koko salitreeniin meni 1 h 45 min ja kerrankin oli sellainen olo, että oli todella tehnyt jotain. Huomenna olisi tarkoitus toistaa sama treeni. Toivottavasti saan siitä yhtä hyvän mielen kuin viimeksi. :)

Fitin vyötärötreeni

Kävin viime viikonloppuna Helsingissä ja nappasin takaisintulomatkalla matkalukemiseksi mukaani Fit-lehden. En ole aiemmin kyseistä lehteä lukenut ja tykästyin siihen kovasti. Hinta oli kohtuullinen ja asiaakin lehdessä oli. Lisäksi sain lehdestä uutta puhtia treeniini. Olen jo hetken aikaa halunnut jotain uutta treeniohjelmaani, sillä vanha systeemi ei vain toimi. Joskus pitää vain uudistaa omia rutiineja.

Lehdestä nappasin siis käyttööni vyötärötreenin. Olen kuitenkin realisti enkä lähde tavoittelemaan mitään sixpackia, vaan ainoastaan hakemaan uutta salitreeniini sekä muutenkin vaihtelua liikkumiseen. Artikkelissa esiteltiin viikon ohjelma sekä liikkeet keskivartalon kuntoon saamiseksi. En ole vielä kokeillut näitä liikkeitä ja ainakin paria liikettä aion fiksata itselleni sopivammiksi, mutta uskon että ainakin tehoa löytyy! Jos ja kun saan nyt kunnon niskaotteen itsestäni, niin tulevat viikkoni liikunnan osalta tulevat näyttämään suurin piirtein tältä:

MA Kuntosaliharjoitus + Fitin treeni                     
TI Juoksulenkki
KE Kuntosaliharjoitus + Fitin treeni                     
TO Lepopäivä
PE Juoksulenkki
LA 60-90 minuuttia esim. kävelyä
SU Lepopäivä

Muokkasin artikkelissa ollutta treeniviikkoa omiin tarpeisiini sopivaksi ja tuolta se näyttäisi. Lepopäivien paikat saattavat vaihdella viikosta riippuen, mutta yritän pitää kiinni tuosta viidestä harjoituskerrasta. Tuntuu varmaan hurjalta tämän laiskottelun jälkeen, mutta olen ainakin vielä ihan innoissani. Jospa saisin tästä itselleni uuden rutiinin ja uuden ilon liikkumiseen. Kirjoittelen samalla tänne tuntemuksiani kyseisestä treenistä juoksemisen ohella. :)

Heinäkuun eka lenkkipäivitys

Taas meni kaksi viikkoa niin vauhdilla, etten oikein edes tajunnut, mihin ne menivät. Viime viikko meni totutusti laiskotellessa, kunnes tänään sain otettua itseäni niskasta kiinni. Juoksu ei ollut tällä kertaa miellyttävää, vaan tuntui kuin olisin vetänyt kiverekeä perässäni... :(

Ti 2.7

Aika: 41 min 29 s

Juoksuvauhti: 8,1 km/h

Juoksun määrä: 23 min

Kävelyn määrä: 18 min 29 s

Matka: 5,05 km

Tein saman lenkin kuin pari viikkoa sitten ennen juhannusta. En jaksanut juosta kuin vaivaiset 23 minuuttia. Jalat oli kuin puupökkelöt ja henkikään ei oikein kulkenut. Taas kirosin itseäni ja omaa saamattomuuttani, mutta jätän sen saarnan nyt tällä kertaa pois. 

Juoksun jälkeen matelin kotiin, sillä olin aivan poikki. Kotiin päästyäni olo oli kuitenkin hyvä, sillä olin kuitenkin tehnyt jotain. Huomenna olen luvannut mennä kaverin kanssa kävelylenkille, joten tällä viikolla tulee vähintään kaksi liikuntakertaa. ;) Tarkoituksena olisi lisäksi mennä salille torstaina ja jälleen kävelylle perjantaina. Katsotaan nyt.

Yritin eilen illalla kehitellä mielessäni itselleni jonkinmoista haastetta. Jos liikkuisin väh. 15 kertaa heinäkuussa, saisin kuun lopussa jonkin palkinnon. Ideana hyvä, mutta ainoat palkinnot jotka tulivat mieleeni, liittyivät joko shoppailuun tai syömiseen ja kumpaakin taidan harrastaa ihan ilman mitään liikuntahaasteitakin. :D Yritän silti pitää tuon 15 kertaa mielessäni ja jospa vielä keksisin jonkun hyvän palkinnon itselleni. Voisihan se olla vaikka jokin hemmotteluhoito yms. Let's see. :)

P.S. Nauran täällä itsekseni noita tämän postauksen tunnisteita, kun ne tuntuu joka viikko olevan tyyliä "saamattomuus, motivaation puute". ;)

Lenkkipäivitystä vol. 5

Kääk, en ole taaskaan muistanut kirjoitella tänne. Viime lenkistä on taas melkein viikko aikaa, mutta kävin sentään sen lisäksi salilla viime viikolla. Katsotaan ensin tuloksia ja analysoidaan sitten. :D

Ke 19.6.

Aika: 38 min 31 s

Juoksuvauhti: 8,2 km/h

Juoksun määrä: 27 min

Kävelyn määrä: 11 min 31 s

Matka: 5,03 km

Kuten huomata saattaa, juoksupätkä on hieman pidentynyt. Jaksoin kuin ihmeen kaupalla juosta 27 minuuttia putkeen. Seuraavana tavoitteena on se 30 min. Se olisi pitänyt saavuttaa jo muutama viikko sitten, mutta laiskotteluni vuoksi niin ei ole käynyt. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, vaikka juoksujalat eivät olekaan vipattaneet tiuhaan viime aikoina. En tiedä miten olen saanut kuntoni pidettyä samalla tasolla. Salillakin rauta nousi yhtä helposti jollei jopa helpomminkin kuin viime kerralla (yli KUUKAUSI sitten....).

Katsotaan nyt mielenkiinnolla mihin tuloksiin pääsen kesän aikana. Vielä en aio heittää hanskoja tiskiin, vaikka työpäivän jälkeen sohva houkutteleekin enemmän kuin lenkkipolut. Pääasiahan tässä on se, että ylipäätänsä liikun ja yritän kaikin tavoin motivoida itseäni siihen. Loppujen lopuksi pidän todella paljon juoksemisesta ja salilla käymisestä, mutta jotenkin niihin lähteminen on aina yhtä hankalaa. Kesäaika on vain sellaista, että jotenkin menen johonkin off-tilaan, vaikka luulisi vaikutuksen olevan päinvastainen. Kesä on vain niin harvinaista herkkua eikä se tunnu normaalilta arjelta ollenkaan, joten se on vähän kuin olisi lomalla koko ajan, vaikka käykin töissä. Outoa, tiedän, mutta siltä kesät minusta tuntuvat. Arki ei jotenkaan pyöri samaa rataa, vaikka mitään ihmeellistä ei tapahtuisikaan. Se on jo tarpeeksi ihmeellistä, että ulkona on valoisaa ja lämmintä. :)

Tähän analysointiin onkin hyvä lopettaa tällä erää!

Lenkkipäivitystä vol. 4

Jes. Pidin lupaukseni ja olin lenkillä maanantaina. Lenkki poikkesi hieman aiemmista, sillä se oli lyhyempi. Kompensoin tätä sillä, että pyöräilin saman matkan takaisin kotiin. Juoksin siis hakemaan pyöräni kaverini luota ja tulin pyörällä takaisin. Alla molempien ajat.

Ma 10.6.

Matka: 3,31 km
Aika: 25 min 48 s
Juoksuvauhti: 8,1 km/h
Juoksun määrä: 20 min
Kävelyn määrä: 5 min 48 s

Matka: 3,31 km
Aika: 12 min 52 s
Pyöräilyvauhti: 16 km/h

Yhteensä 6,62 kilometrin lenkkiin kului aikaa noin 37 minuuttia. Juoksu jäi 20 minuuttiin oikeastaan kahdesta syystä. Ensinnäkään en olisi jaksanut juosta enempää. Muutaman viikon tauko ja viikonlopun laivareissu olivat selvästi verottaneet juoksukuntoani. Toiseksi, olin perillä siinä vaiheessa, kun juoksua oli takana 20 minuuttia. :D Mutta ensi kerralla (lue: huomenna) juoksen sen 25 minuuttia. PAKKO. Enkä enää pidä näin pitkiä taukoja, jos terveys vaan kestää.

Loppuun vielä pari mietelausetta, jotka jokaisen pitäisi muistaa. :) Mukavaa viikon jatkoa!

Kuvat: weheartit.com

Pyhä parannus

Huomasinpas tuossa, että siitä on kaksi viikkoa, kun olen viimeksi kirjoitellut tänne. En tiedä miten kehtaan sanoa tämän ääneen, mutta pakko kai se on. En ole kirjoitellut tänne, koska ei ole ollut mitään kirjoitettavaa! Taas olen sortunut omaan saamattomuuteeni enkä ole ollut juoksemassa KAHTEEN viikkoon. Argh. En aio keksiä tähän mitään tekosyitä, vaan myönnän rehellisesti, että minua ei ole kiinnostanut oikeastaan mikään urheilu pariin viikkoon. Olen sentään käynyt tällä ja viime viikolla noin tunnin kävelylenkillä, mutta sali ja juoksu on jäänyt välistä. Ärsyttää, että en omaa parempaa itsekuria. Perustinhan jopa blogin sitä varten, että näitä lipsahduksia ei tapahtuisi. Sitä paitsi, tällä viikolla en edes enää ehdi lenkille saatika salille. 

Nyt teen kuitenkin julkisen pyhän parannuksen. Heti ensi viikolla menen juoksemaan ja salille. En keksi mitään tekosyitä miksen voisi mennä ja järjestän menoni niin, että ehdin. Jos alan lipsuilemaan, tulen tänne lukemaan tämän tekstin. En enää kehtaa kirjoittaa tänne, että en ole käynyt KOLMEEN viikkoon juoksemassa. En varmaan enää jaksa juosta edes sitä 25 minuuttia... :(

"Lenkki"päivitystä vol. 4

Otsikon heittomerkit tarkoittavat sitä, että viimeisimmän juoksupyrähdykseni tein sisällä juoksumatolla, joten en tiedä voiko sitä oikein lenkiksi kutsua. :D

Ke 22.5.

Matka: 4,07 km

Aika: 32 min

Juoksuvauhti: 8,2 km/h

Juoksun määrä: 25 min

Kävelyn määrä: 7 min

Alussa kävelin 5 minuuttia kuten ulkona ollessanikin olisin tehnyt, mutta loppupää jäi vähän vajaaksi, sillä matolla juokseminen on maailman tylsintä, joten en jaksanut juoksun päätyttyä kovin kauaa siinä enää olla. Juoksuvauhti vaihteli 8,0-8,2 km/hvälillä, mutta suurimman osan ajasta se oli tuo 8,2 km/h.  Juoksu sujui hyvin ja alussa jopa kevyesti, sillä matolla on aina helpompi juosta kuin ulkona. Lopussa meinasi kuitenkin kunto pettää, mutta jaksoin sitkeästi loppuun saakka. Jälleen kerran hyvän biisin siivittämänä tahkoin koko 25 minuuttisen loppuun. :)

Eilen oli niin inhottava vesisade, joten siksi päädyin salille juoksemaan. Tänään olin salilla ihan normisti eli tein normaalin saliohjelmani. Siitä syöksyinkin sitten kotiin siivoamaan ja nyt olen aivan naatti. Onneksi loppuillan saan viettää laatuviihteen a.k.a. Viidakon tähtösten parissa. :D Maailman paras päännollausohjelma (kiva sana!). Sohvalle siis mars!

Tomaattinaama

Jep, se olen minä juoksulenkin jälkeen. Tomaattinaama. Viimeksi mainitsinkin punanaamaisuudestani urheilun yhteydessä ja ajattelin nyt kirjoitella siitä oikein postauksen. 

Olen "kärsinyt" punehtuvista kasvoista niin kauan kuin muistan.  Urheilun lisäksi naamani on punainen heti, jos on liian kuuma tai liian kylmä. Esimerkiksi saunan jälkeen naamani heloittaa tomaatinpunaisena vaikka kuinka ja kauan. Lisäksi olen herkkä punastelemaan mitä älyttömimmissä tilanteissa. Ja mikä vain pahentaa punoitusta on se, jos joku älypää keksii huomauttaa naaman punoituksesta! :/

Vielä muutama vuosi sitten koin punanaamaisuuteni nolona asiana ja lenkillä ollessani yritin kääntää kasvojani pois vastaantulijoiden katseiden tieltä, sillä minua suoraan sanottuna hävetti olla niin punainen. Joskus minusta jopa tuntui, että vastaantulevat ihmiset tuijottivat minua. En tiedä kuvittelinko sen vai tekivätkö jotkut niin, mutta koin sen todella vaivaannuttavaksi. En kuitenkaan ole antanut sen estää liikkumistani, sillä olen tullut sinuksi asian kanssa ja tiedän, että en ole vaivani kanssa ainoa. 

Nykyään kannan ylväästi punaisen pääni pystyssä enkä välitä, mitä vastaantulijat mahdollisesti ajattelevat. Uskoisin kuitenkin, että suurin osa ihmisistä ymmärtää mistä naaman punaisuus johtuu. Asia on sinänsä ihan tyhmä (nyt sen vasta tajuaa, kun sen kirjoittaa ylös), mutta toisinaan se on todella ärsyttävää. Kaikesta huolimatta kyseessä on kuitenkin vain esteettinen vaiva eikä esim. sairaudesta johtuva häiriö, joten turha siitä on sen enempää stressata. Sitä paitsi naaman punaisuuden aste korreloi melko hyvin liikunnan tehon kanssa. Mitä tehokkaampi treeni, sitä punaisempi naama. :D