Voittajafiilis!

Tämä viikonloppu alkoi kertakaikkiaan loistavasti. Töissä oli mukavan rento päivä, sillä teimme muuttoa eikä normaalia työtä voinut näin ollen tehdä ollenkaan. Kotiin päästyäni lähdin melkein heti lenkille sulattelemaan lounaspizzaa. :P 

Kuten eilen kirjoitin, tavoitteena oli vihdoin saavuttaa 4 km:n raja. No, sen todella tein ja vähän ylikin. Juoksin vihdoin ja viimein sen maagisen ja minulle lähes tavoittamattomissa olleen viisi kilometriä. :D Miten tässä nyt näin kävi? Juoksun ensi metreillä ajattelin, että kunpa vain jaksaisin sen 4 km, niin olisin tyytyväinen. Olin kuitenkin epäileväinen, sillä jalat tuntuivat puupökkelöiltä. Ne eivät kuitenkaan krampanneet tai kipuilleet pahemmin, joten juoksu oli jokseenkin siedettävää. Lihasten lämmetessä puupökkelömäisyys onneksi helpottui. Ylittäessäni toiseksi viimeisen tolpan (sijaitsevat puolen kilometrin välein lenkkipolun varrella) ennen 4 km:n rajaa ajattelin, että ENÄÄ puoli kilometriä ja se oli siinä. Jossain vaiheessa viimeinen puoli kilometriä alkoi tuntua oudon pitkältä ja hapuilin katseellani tuota ah niin ihanaa oranssia tolppaa, joka antaisi minulle vihdoin luvan hengähtää. Sitä ei näkynyt missään! Katselin tarkemmin ympärilleni ja tajusin pikku hiljaa, että olin todennäköisesti jo ohittanut tuon 4 km:n rajan ja kohta pääsisin 4,5:n kohdalle. Tuuletin hiljaa mielessäni ja päätin pysähtyä siihen. 4,5 km juostuani ajattelin, että hitto, enää puoli kilometriä, juoksen sen vaikka pää kainalossa. Ja niin tein (no pää ei ollut kainalossa). Saavutin vihdoin tolpan, joka kertoi minun juosseen 5 kilometriä yhteen soittoon. JEE!

Matkan tarkasta pituudesta en ole täysin varma, sillä aloitin matkan mittaamisen ihan lenkin alusta, jossa kävelin ensin muutaman minuutin. Huomenna menen kävelemään tuon samaisen lenkin ja aion silloin mitata tarkkaan juoksemani matkan. Useiden laskelmien ja mittauksien mukaan arvioisin matkan sijoittuvan välille 5,0-5,2 km. Mutta 100 % varmasti 5 km meni todella rikki. Olen nyt niin onnellinen! Tavallaan se 5 km:n rikkominen olisi ollut mahdollista jo aiemmin, sillä tänäänhän tein sen osittain vahingossa. Olen kai päästänyt itseni aiemmin liian helpolla. 

Laitankin nyt tiedot vain tuosta juostusta pätkästä. Tarkennan huomenna virallisen matkan.

PE 30.8.

Aika: 38 min 27 s

Matka: 5,15 km (edit 31.8.)

Vauhti: 8,3 km/h

Seuraavana tavoitteena on juosta 5 km:n lenkkiä ja mahdollisesti parantaa aikaa. Haluaisin jatkossa parantaa vauhtiani niin, että jaksaisin juosta 5 km vähintään 9 km/h. Se on minulle realistinen vauhti. Pystyn kuitenkin jo nyt pitämään vauhdin keskimäärin yli 8 km/h, joten 9 km/h ei ole mahdottomuus. Matolla onkin sitten hyvä treenata tuota vauhtia. Mutta näihin tunnelmiin ja kuviin, hyvää viikonloppua! :)

kuvat: weheartit.com

Vauhti kiihtyy...

vai kiihtyykö? Otsikolla ei nyt oikeastaan ole mitään tekemistä tämän postauksen kanssa. :D 

Viime viikolla juoksut jäi väliin, mutta kävin kuitenkin kävelemässä, SALILLA ja pyöräilemässä. Tiistaina sain raahattua itseni taas juoksemaan ja hyvinhän se sujui. Tähtäimessäni oleva 4 km meni kuin menikin rikki, kunnes tajusin mitanneeni matkan väärin ja todellisuudessa juoksin noin 3,8 km. Tiedän kuitenkin jaksavani juosta sen 4 km, joten huomenna olisi tavoitteena juosta se ihan aikuisten oikeasti. ;)

TI 27.8.

Aika: 54 min

Juoksuvauhti: 8,4 km/h

Juoksun määrä: ?

Kävelyn määrä: ?

Matka: 6,36 km

Juoksun ja kävelyn määrien kohdalla on kysymysmerkit, sillä unohdin sykemittarini kotiin enkä näin ollen tiedä kauanko juoksin ja kävelin. Matka oli kuitenkin pidempi kuin viime kerralla ja vauhti hieman hitaampi, joten uskon juosseeni ainakin kauemmin kuin 25 min. Huomenna koitan muistaa ottaa mittarin mukaan. :) 

Myrskyn jälkeen on poutasää...

Eilen syksy todella teki tuloaan, sillä taivaalta tuli vettä ihan täyslaidallinen. Illaksi ilma kuitenkin selkiintyi ja pääsinkin lenkille. Tällä kertaa ei tarvinnut enää juosta asfaltilla, mutta en siltikään mennyt samaa vanhaa reittiä. Tai no, sama vanha reitti tämäkin oli, mutta en vain ollut käynyt siellä hetkeen. Laitan nyt tähän väliin tulokset ja analysoidaan sitten. :)

KE 14.8.

Aika: 51 min 37 s
Juoksuvauhti: 8,5 km/h
Juoksun määrä: 25 min
Kävelyn määrä: 26 min 37 s
Matka: 6,36 km

Ensimmäiseksi haluan kiinnittää huomion vauhtiin. Juoksin keskimäärin 8,5 km/h!! Nopein vauhti oli tasan 9 km/h ja alinkin vain 8,3 km/h. Tunsin koko ajan juostessani, että menen hieman nopeammin kuin ennen. Silti lenkki kulki ihmeen kevyesti. Tottahan toki olin aivan poikki tuon 25 minuutin jälkeen, mutta olen positiivisesti yllättynyt vauhdistani. Kävelyä tuli tietysti enemmän kuin ennen, sillä matkakin piteni noin kilometrillä. Todennäköisesti tulen jatkossa vetämään tätä lenkkiä, joten jäädään seuraamaan kehitystä.

Eilen lenkin jälkeisessä euforiassa kehittelin seuraavan suunnitelman. "Sanon" sen nyt ääneen, jos sillä olisi jotain vaikutusta toteutukseen. Tavoitteenani on juosta se maaginen 5 km ensi kuun loppuun mennessä. Juoksin eilen noin 3,6 km, joten matkaa olisi noin 1,4 km. Eilisellä lenkkipolulla on helppo mitata etäisyyksiä, sillä polun varrelle on pystytetty puolen kilometrin välein tolppia, jotka kertovat kuljetun matkan. Seuraavaksi tavoitteena on saavuttaa tuo 4 km, jonka pitäisi mennä rikki tämän kuun aikana. Mielestäni tavoite on täysin realistinen, JOS vaan jaksan aktivoitua lenkkeilyssä. Sitten minulla olisi kuukausi aikaa saavuttaa kesän alussa asettamani tavoite. Jos ja kun sen saavutan, ajatuksena olisi juosta sitä 5 km:ä talven yli aikaa parantaen (ensimmäinen aika tullee olemaan surkea :D ) ja kevään koittaessa lähtisin tavoittelemaan seuraavaa etappia, mikä se sitten ikinä onkaan. 

Näin korkealentoisia ajatuksia päässäni pyöri eilen juoksun jälkeen, joten katsotaan, mitä tästäkin taas tulee. Talvi tulee vaan ikävästi pilaamaan kaiken, sillä talvella en juokse ulkona. Se ei vaan sovi minulle. Lumien ja pakkasten tullessa ainoa vaihtoehto on siis matto. Ja mikään ei ole puuduttavampaa kuin juosta matolla. Mutta nyt ei mietitä liikaa tulevaisuuteen, sitä kun on vaikea muutenkin ennustaa, vaan keskityn tuohon 5 km:n saavuttamiseen. Olen joskus siihen pystynyt ja pystyn siihen vieläkin. Juoksen tässä vain itseäni vastaan ja mikä olisikaan parempaa kuin itsensä voittaminen! :)

Yhteenveto lenkeistäni

Ajattelin tehdä pienen yhteenvedon tähän mennessä kertyneistä lenkeistäni. Juoksuvauhti on pysynyt koko ajan melko samana, siinä 8 km/h tuntumassa. Juoksun määrä lenkin aikana on vaihdellut vain hieman alle 10 minuutin verran, joten suurta edistymistä ei ole tapahtunut. Koko lenkin pituus on ollut suurin piirtein 5 km, muutama lyhyempi lenkki laskee hieman tuota keskiarvoa. Lenkkini kestää yleensä noin 40 minuuttia, hieman yli tai alle. Kävelyä lenkkini sisältää keskimäärin 15 minuuttia, joka on hieman yli yksi kolmasosaa 40 minuutin lenkistä. Huomattavaa on ainakin se, että juoksen suurimman osan lenkistäni. Juoksupätkät ovat siis aina kävelyä pidempiä. Tästä on suunta vain ylöspäin! :D

Lyhin aika:	25 min 48 s
Pisin aika:	43 min 48 s
Keskimääräinen aika:	38 min 24 s
Lyhin matka:	3,31 km
Pisin matka:	5,5 km
Keskimääräinen matka:	4,84 km
Hitain vauhti:	8 km/h
Nopein vauhti:	8,5 km/h
Keskimääräinen vauhti:	8,2 km/h
Pienin juoksun määrä:	20 min
Suurin juoksun määrä:	28 min
Keskimääräinen juoksun määrä:	24 min
Pienin kävelyn määrä:	5 min 48 s
Suurin kävelyn määrä:	21 min 48 s
Keskimääräinen kävelyn määrä:	14 min 18 s

Syystunnelmaa

En tiedä mistä johtuu, mutta olen viime päivinä ollut jotenkin syystunnelmissa. Tietysti kesä on jo lopuillaan, mutta ei se sentään kokonaan vielä ohi ole. Toisaalta jo hieman odotan kirpeitä syysilmoja, jolloin ulkona liikkuminen on ihanan virkistävää. Toki pidän kesästä enemmän kuin syksystä ja mikä olisikaan ihanampaa kuin juosta lempeässä kesäillassa. Syksyssäkin on kuitenkin taikansa ja kesän jälkeen on jotenkin ihanaa palata normaaleihin rutiineihin ja rauhoittua hieman. Itselläni kesä on mennyt viilettäessä siellä sun täällä, minkä vuoksi liikkuminen on jäänyt vähemmälle. Oikein kuumina päivinä ei ole huvittanut lähteä salille eikä lenkille. Missään nimessä en haluaisi kesän päättyvän, mutta aika aikaa kutakin. Tuleehan se sieltä taas ensi vuonna. ;)

Olen monen monta kertaa manannut täällä omaa saamattomuuttani ja itsekseni jopa hieman nauranut tälle blogille. Tarkoituksenahan on ollut kertoa edistymisestäni juoksun saralla ja pysyä motivoituneena. Valitettavasti en ole tässä kovin hyvin onnistunut. Olen kuitenkin pystynyt pitämään kuntoni jokseenkin siedettävällä tasolla ja uskon syksyn tullessa saavani jälleen uutta tsemppiä, kun on enemmän aikaa keskittyä liikkumiseen. Blogin tarkoitushan ei ole toimia ohjenuorana, vaan pikemminkin päiväkirjana. Liikkuminen on kuitenkin ollut osa elämääni jo pidemmän aikaa ja tiedän, etten voisi kokonaan lopettaa liikkumista. Välillä saattaa mennä viikko tai parikin, kun ei oikeen huvita, mutta sen jälkeen motivaatiota löytyy taas monin verroin. Olen kuitenkin päässyt siihen pisteeseen, että liikunnasta on tullut osa normaalia arkeani. Ennen liikunta oli minulle jotain erilaista, poikkeus rutiineihin, jolloin se tuli ja meni. Saattoi mennä kuukausia, etten tehnyt mitään. Nyt pelkkä ajatuskin kuukausien tauosta kauhistuttaa. Ehkä minustakin on pikku hiljaa kuoriutumassa urheiluhullu. ;)

kuvat: weheartit.com

Lauantaiaamun ihanuus

Ai että minä rakastan rauhallisia lauantaiaamuja. Ei mikään kiire mihinkään, vaan saa rauhassa heräillä uuteen päivään. Lauantaiaamut voittavat sunnuntait siinä mielessä, että viikonloppua on jäljellä vielä kaksi päivää. ;) Hyvin nukutun yön jälkeen laitoin heti reippaana likkana mustikkapiirakan uuniin ja pian saankin tuoksutella herkullisia tuoksuja, kun otan sen uunista. Nam nam! 

Eilen kävin juoksemassa ja tuntemukset vaihtelivat lenkin aikana laidasta laitaan. Tein taas normaalista poikkeavan lenkin, sillä jälleen kerran normaalin lenkkipolkuni varrelle oli kyhätty koko viikonlopun kestävä festari, joten sinne ei ollut asiaa. Normaalisti juoksen soralla, mutta eilen jouduin juoksemaan asfaltilla. Se ei todellakaan sovi jaloilleni. Heti ensi askelilla tunsin, kuinka lihasparkani huusivat hoosiannaa kivikovan asflatin tärähtäessä jalkoihini. Hammasta purren jatkoin kuitenkin eteenpäin. 15 minuutin kohdalla oli pakko pysähtyä kävelemään ja silloin vasta tunsin, kuinka jalkojani särki. Hetken jo ajattelin, että pääsenkö täältä kotiin ollenkaan. Kävelin 5 minuutin ajan, jonka jälkeen lähdin hyvin varovaiseen juoksuun. Irvistelin hetken ajan, kunnes lihakset alkoivat antaa periksi ja kipu meni pois. Päätin juosta vielä toiset 15 minuuttia, mutta kotiovi tulikin vastaan yllättävän nopeasti, joten viimeinen pätkä jäi 13 minuuttiin. Olisin jaksanut juosta sen pari minuuttia vielä, mutta en viitsinyt lähteä korttelia kiertämään sen takia. Juoksin kirjaimellisesti kotiovelle saakka. 

Kotiin päästyäni olin tietysti aivan rätti-puhki-poikki. Ja ne jalat, AUTS! Penikat särki todella paljon. Särky lakkasi hieman, kun istuin hetken aloillani ja suihkussa suihkuttelin niihin lämmintä vettä. Hieroin niihin vielä kylmägeeliä, joka auttoi todella paljon. Tietysti venyttelin jalkani myös hyvin. Tällä hetkellä niissä on vielä pieni tunne eilisestä, mutta ei mikään paha. Loppujen lopuksi lenkistä tulikin yksi viime aikojen parhaista. :) Alla vielä statistiikka.

PE 2.8.

Aika: 43 min

Juoksuvauhti: 8,2 km/h

Juoksun määrä: 28 min

Kävelyn määrä: 15 min

Matka: 5,50 km